Mikä sitten oli herkku? Herkkuruokien osalta piti tehdä varsinaista rajankäyntiä. Karkit, pullat ja keksit olivat itsestäänselvästi herkkuja, samoin kuin sipsit, ranskikset ym. Rajoista kertovat ehkä seuraavat esimerkit ruuista, joista kieltäydyin:
- croissant: rasvaisen ihana välipala jäi kaupan hyllyyn
- homejuusto: karkkilakossa himonsa voi tyydyttää homejuustoleivällä, mutta herkkulakko kieltää moisen synnin
- pizza: pitääkö tätä perustella...
- piparit: sarjaan keksit; meinasin alkuviikosta napata yhden, kun unohdin tilani
- proteiinipatukat: naminam, salikäynnit jäivät ilman välipalaa, koska patukoissa on suklaata
- muromysli: ugh, mikä määrä sokeria! ehdottomasti herkku, koska makeuden takiahan tätä syödään
- tortillat: vehnäkuorta lukuunottamatta sitä itseään eli ruokaa
- kuivatut banaanit: leffakäynti kaipasi jotain naposteltavaa, joten kuivatut banaanit tarttuivat mukaan kaupasta (joskin lähempi tarkastelu kertoi, että tuotteen nimi pitäisi olla friteerattu hunajabanaani – tämän jos olisin tiennyt, banaanit olisivat jääneet kauppaan)
- Valion sitruunarahka: rasvamäärältään kategoriaan herkku, lisäksi taitaa olla jonkin verran sokerista
Tänään ostin sitten lakon loppumista juhlistaakseni jälkiruokaa (rahkaa) lounaan kanssa ja vielä pienen suklaalevyn ruuan jälkeen. Suklaasta tuli paha olo, mutten kuitenkaan ymmärtänyt lopettaa siihen. Ostin kaupasta vielä 50 gramman karkkipussin. Nyt päässä viiraa, on varmaan sokerihumala.
Herkkulakko siis jatkuu, vähintäänkin karkkilakkona. Kiitos HeVi, opetit minulle paljon.
Ai niin, arvioin aiemmin painohäviötä HeVin aikana. Se oli 1 kg / viikko.
Kommentit