Niinpä niin, kuten pumppikoulun edellisessä osassa todettiin, on tuikitärkeää käydä pumpissa säännöllisesti. Muuten homma on yhtä tuskaa.
Lähes kaksi viikkoa edellisestä onnistuin lähtemään pumppiin, koska
tällä kertaa mukana oli isompi porukka. Pumppaaminen tuntuikin pitkästä
aikaa hauskalta, joten ehkä tästä seuraa myös lisäkäyntejä! Samalla
pumppikoulu saattaa aktivoitua, kun materiaalia tulee mietittyä yhä
enemmän. Seuraavassa osassa voitaisiin esimerkiksi käsitellä
askelkyykkyjä, noita vaikeita tuskanaiheuttajia. Mutta sitä osaa en nyt
kirjoita, vaan siirryn viikonlopun viettoon.
perjantai, 24. marraskuu 2006
Kommentit